Takaisin
Suomi ja suomalaiset ovat viime päivinä ihmetelleet uusia ruokasuosituksia… Miten niin uusia?
Isoäitini Kyllikki oli maatalon emäntä ja valmisti joka päivä runsaan lounaspöydän maatilan ja kauppapuutarhan työntekijöille. Pöydän pääosassa oli jokapäiväinen rosolli, jota tarjottiin isosta kulhosta kananmunien, tomaattien ja kurkkujen kera. Pahin ”synti” pöydässä olivat Mamman huikean herkulliset lihapullat. Pikkuisen tuntuu, että Mamma toteutti ruokasuosituksia ihan lonkalta.
Kyllikki oli syntynyt vuonna 1916, ja kuulemani mukaan nuoren vaimon pöydästä nauttivat myös venäläiset sotavangit, jotka oli sijoitettu maatiloille. Sodan jälkeen he eivät olisi millään halunneet palata kotiin – osansa lienee ollut Mamman kokkailullakin.
Olen siinä onnellisessa asemassa, että olen saanut ihan pikkutytöstä asti kasvaa suomalaisen alkutuotannon keskellä, jossa laadukkaita tuotteita on ollut tarjolla omasta takaa yllin kyllin. Syvä kiitollisuus täyttää sydämeni.
Haluan nimittää salaattini sankariksi. Ruokasuositukset puhuvat kasvisten lisäämisen puolesta, ja kunnon salaatti on tässä edelläkävijä. Mikä muu ruoka voi olla yhtä aikaa kevyt, täyttävä ja täysin muunneltavissa?
Tänään salaatissani oli persikkaa ja paahdettuja kikherneitä – huomenna ehkä ananasta ja minttua. Miksi rajoittua, kun salaatista voi tehdä elämäsi taideteoksen?
No, itse en ole mikään sankari. En jaksa läheskään aina tehdä kunnon salaatteja, pilkkoa aineksia pieniksi tai tutkia uusia reseptejä. Mutta joka päivä syön salaattia.
Joskus antaudun kiusaukselle – nakkeja ja ranskalaisia. Ja joulun lähestyessä himoitsen lanttulaatikkoa aivan julmetusti. No, kasvisruokaa sekin!
Jos joku kysyy, miten saa lisättyä kasviksia ja makua arkeen, vastaan yhdellä sanalla: yrtit.
Suosikkini on basilika, joka tekee peruspastasta juhlaruokaa sekunneissa. Minttu sitruunaveteen? Nam! Ja rosmariiniperunat ovat aivan ihania. Tykkään niistä kaikista!
Yrttien lisääminen muuttaa ruoan gourmetiksi. Virallisten suositusten pitäisi kuulua: lisää yrttejä ja nauti elämästä ja maukkaasta ruoasta. Kun paahdetut juurekset saavat ylleen rosmariinin ja timjamin, lautaset tyhjenevät alta aikayksikön.
Ruokasuositukset ovat hyviä, ja kasvisruoka on parhaimmillaan ihanaa. Mutta toukat ja sirkat pysykööt koloissaan. Vaikka nurkkamme ovat salaatteja pullollaan, aion silti syödä kunnon piffin silloin tällöin. En myöskään luovu uskollisesta ystävästäni, punaviinistä.
Herkullinen ja monipuolinen ruoka on iso ilo ja nautinto hyvässä seurassa. En pilaa sitä pakolla tai huonolla omallatunnolla. Aion kuitenkin parantaa tapojani ja tavoitella innokkaasti 800 grammaa kasviksia päivässä. Hyödyt ovat vääjäämättömät!
Ystäväämme Hannu Jortikkaa lainaten:
”Ei tää voi olla niin vaikeeta!”
