Mukavaa pöhinää – vuodenajasta huolimatta

Pari viikkoa sitten pokkasimme mieheni Hannun kanssa pokaalin. Hyvältä tuntui tuo kasvihuonetuottajien Laatupalkinto 2013, ja tuntuu edelleen. Näitä hommia ei tee palkintojen kiilto silmissä. Enemmänkin sitä kisailee itsensä ja olosuhteiden kanssa. Aina kun tuntuu olevan liian sateista, ellei sitten ole liian kuumaa ja aurinkoista :).

Palkinnon saaminen aiheutti aikamoista – mutta  tottakai  mukavaa –  pöhinää. Moni on asian noteerannut, puhelin on soinut ja onnitteluja on tulvinut. ”Eiootakin” on jouduttu myymään, eikä se ole koskaan kivaa.
Onhan tämä työ tosi antoisaa ja palkitsevaa. Parasta on nähdä kättensä työ ja kuulla tyytyväisten asiakkaiden kiitoksia. Se kyllä sitouttaa paremmin kuin mikään muu. Ja pistää pinnistelemään ja tavoittelemaan aina vain parempaa.
Puutarhalla on nyt hiljaisempaa, kun korkeasesonki on ohi, mutta ihan talviunille ei sovi vetäytyä, sillä  juuri nyt pitäisi olla viisas ja tarkkaavainen… suunnitella ensi vuotta tarkasti ja lukea muistiinpanoja, että vältyttäisiin vanhoilta virheiltä. Oppiminen ei ole helppoa!

Selvä syksyn merkki on, että pellot on kynnetty ja kaikki kausihuoneet paketissa. Aika helpottavaa. Lumi saa tulla, kun tahtoo :).
Yrttien pistokkaita kasvatamme nyt kiihtyvällä tahdilla ja yrttihuone kukoistaa mukavasti. Niillä voi sitten pian tuoda väriä vaikka joulupöytään.  On muuten mielenkiintoista huomata, että sekä uutuudet että vanhat ”retroyrtit” kiinnostavat ja löytävät tiensä patoihin ja pannuihin. Lipstikka ja kirveli… ja vehnänoras. Hauskaa ja herkullista! Ohjeita ja ideoita luvassa täällä myöhemmin.