Takaisin
Vielä jokunen vuosi sitten meillä Suomessa ei tiedetty fenkolista kuin korkeintaan sen maustemuunnos, jonka siemeniä käytettiin leipien mausteena. Nyt jos menet Wikipediaan ja haet fenkolia, löytyy satoja reseptejä ennen muuta salaatti- eli mukulafenkolista. Mainio anista muistuttava mauste on melkein unohdettu vain terveystuotteitten joukkoon.
Kuten yllä kävi ilmi, fenkolia on kahta päämuunnosta, joista toinen kasvattaa sipulia muistuttavan turvokkeen tyveensä. Toinen taas tuottaa siemeniä, jotka ulkonäöltään muistuttavat ennen muuta kuminaa. Kasvihan kuuluu sarjakukkaisiin ja sen lähisukulaisia ovat kaikki putkikasvit sekä mm. tilli, kirveli, anis, persilja, selleri, korianteri ja porkkana.
Fenkoli on kotoisin Välimeren maista ja tullut meille kaiketi lähinnä Italiasta, jossa sillä on vuosisataiset perinteet. Siellä mauste-finocchiota saa maistaakseen etenkin kotitekoisissa tuoremakkaroissa ja salaattia-finocchiota paljon juuri kalan kaverina. Tuontifenkoli saapuu meille usein Italiasta.
Viime vuosina myös kotimaiset kasvattajat, kuten Deliverden puutarha on myös alkanut tuottaa fenkolia. Mainio juttu, sillä tuontifenkolista saamme ostaaksemme yleensä vain tyvimukulan, kotimaisessa on mukana myös varsi ja sen komeat, tilliä muistuttavat röyhylehdet. Niitä ei tule missään tapauksessa heittää pois, vaan käyttää tillin tapaan mausteena tai syötävänä koristeena. Kokeile vaikka fenkoligraavattua siikaa.
Tyvimukulalla on monia käyttötapoja. Sen maku on aromaattinen, makean anismainen, mikä tulee oikeuksiina lehdenohuiksi siivutettuna (mandoliinilla tai juustohöylällä) salaateissa. Maku mietonee, kun fenkoli kypsennetä än, mutta antaa esim. kalasopalle oivan makupotkun. Provencen bouillabaisessa se on olennainen osa.Fenkoli käy loiustavasti grillattavaksikin. Jotkut ohjeet neuvovat grillaamaan suoraan halkaistuja tai viipaloituja fenkolinmukuloita, mutta varmemman lopputuloksen saa, kun viipaleita keittää ensin muutaman minuutin.
Fenkoilin siemeniä saa mistä ruokakaupasta tahansa ja niillä voi maustaa erilaisia ruokaleipiä. Etenkin ruislimppu tai reikäleipä tykkäävät fenkoliusta. Jauhetulla fenkolilla voi maustaa liharuokia ja kotimakkaraan se on verraton. Jotkut käyttävät fenkolia eniten terveystuotteena ja sen lukemattomista ominaisuuksista löytyy netistä yllin kyllin tietoa. Tunnettiua on fenkolin diureettinen vaikutus; se postaa nestettä ja vähentää turvotusta.
Alla vielä ravintola Mamin poikien Marko Rauhalan ja Mikko Piipposen fenkolikeiton resepti, joka on poimittu Mamin Ruokakirjasta. Kirjaa voi suositella.
Fenkolikeitto ja tryffelikerma
100 g sipulia
600 g fenkolia
1,5 l vettä
3 tähtianista
½ rkl karkeaa merisuolaa
5+1 dl kermaa
tryffeliöljyä
1. Kuori sipuli ja pilko se ja fenkoli kattilaan. Kaada päälle vesi, lisää mausteet ja anna kiehua, kunnes ainekset ovat kypsiä.
2. Lisää 5 dl kermaa ja kiehauta. Poista tähtianikset ja soseuta tasaiseksi. Paseeraa siivilän läpi.
3. Vatkaa 1 dl kermaa löysäksi vaahdoksi ja mausta muutamalla tipalla tryffeliöljyä. Lisää ruokalusikallinen keiton pinnalle.
Liekitetty fenkoli
Yllä olevan jutun kirjoittamisen jälkeen tuli eteen matka Provenceen ja siellä tietysti pastista kului, plataanien alla ja muuallakin. Matkaan myös tarttui tuima litran pullollinen ”talouspastista” kotimaan viileisiin mökki-iltoihin. Tulipa sitten päivä, jolloin ruoan laittajalla oli käsissään vasta verkosta noussutta kampelaa, uusia siikli-perinoita ja fenkoli, vähän jo kulahtanut. Ensin oli aikeena silpoa fenkolista salaatti, mutta sitten muistui mieleen jostain luettu juttu pannulla haudutetusta fenkolista. Siispä toimeen. Fenkoli viipaleiksi ja pannulle voihin, päälle reilu ruokalusikallinen sokeria. Kaupan perusvalkoista, kun mökillä muuta ei ollut, mutta voisi kuvitella muscovadon antavan kivan säväyksen. Suolaa myös sopiva tujaus.
Siinä sitten siivuja keskilämmöllä käänneltiin, ruskistettiin ja karamellisoitiin kuusi, seitsemän minuuttia. Sitten päälle vettä niin, että siivut peittyivät. Sitten annettiin pannun sopivasti porista, viipaleitten pehmitä ja veden haihtua. Kun homma alkoi olla siinä, syntyi kuningasajatus: kun kerran on anisviinaa kaapissa, miksei syyllistyisi alkoholin väärinkäyttöön ja silaisi sillä sukulaismakuja henkivät fenkolit. Muutaman sentin loraus pannulle ja tuikulla tuli perään. Komea hulmahdus ja sitten syömään.
Ei voi kuin todeta, että olipa harvinaisen osuva hetken mielijohde ja alkoholin käyttö. Että fenkoli maistuikin hyvältä kampelan kupeessa ja siiklin kumppanina. Lopuksi kaikkien vatsat ynisivät tyytymyksestä.
2 fenkolia
voita
1-1,5 rkl (ruskeaa)
sokeria
suolaa
vettä
5 cl pastista
